13.3.1991

Asia I Muuntorangaistusvaatimus Vaasan raastuvanoikeudessa

A on Porin raastuvanoikeuden 4.8.1988 julistamalla päätöksellä tuomittu 12.5.1988 tapahtuneesta poissaolosta oikeudesta 15 päiväsakkoon ja Turun raastuvanoikeuden 27.1.1989 julistamalla päätöksellä 3.9.1988 tehdyistä vahingonteosta ja varkaudesta, 4.9.1988 tehdystä vahingonteosta, 8.9.1988 tehdystä kotirauhan rikkomisesta ja 13.9.1988 tehdystä vahingonteosta yhteensä 170 päiväsakkoon. Kun sakkoja ei ollut saatu perityksi, virallinen syyttäjä on vaatinut, että A määrätään sakkojen sijasta pidettäväksi vankeudessa.

Vaasan raastuvanoikeuden päätös 19.6.1989

Raastuvanoikeus on rikoslain 2 luvun 5 §:n 1 ja 2 momentin nojalla muuntanut mainitut 185 päiväsakkoa 90 päiväksi vankeutta.

Asia II Muuntorangaistusvaatimus Vaasan raastuvanoikeudessa

A on Jyväskylän raastuvanoikeuden 13.1.1989 julistamalla päätöksellä tuomittu 19.2.1988 tehdystä varkaudesta 40 päiväsakkoon. Kun sakkoa ei ollut saatu perityksi, virallinen syyttäjä on vaatinut, että A määrätään sakon sijasta pidettäväksi vankeudessa.

Vaasan raastuvanoikeuden päätös 3.7.1989

Raastuvanoikeus on rikoslain 2 luvun 5 §:n nojalla muuntanut mainitut 40 päiväsakkoa 20 päiväksi vankeutta.

Vaasan hovioikeuden päätös 22.12.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A on saattanut asiat I ja II, on käsitellyt asiat yhdessä niiden yhteenkuuluvaisuuden vuoksi. Hovioikeus on todennut, että raastuvanoikeuden ratkaisut ovat lainvoimaa vailla ja että A:n niistä tekemät valitukset ovat hovioikeudessa samanaikaisesti yhdessä käsiteltävinä. Kaikki sakot ovat siten rikoslain 2 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin yhdessä muunnettavina. Sakoista on sen vuoksi määrättävä vain yksi enintään yhdeksänkymmenen päivän muuntorangaistus mainitun pykälän 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Tämän vuoksi hovioikeus on, muuttaen raastuvanoikeuden päätöksiä, rikoslain 2 luvun 5 §:n 1, 2 ja 3 momentin nojalla määrännyt A:n pidettäväksi muuntorangaistusvaatimuksissa mainittujen yhteensä 225 päiväsakon sijasta 90 päivää vankeudessa.

Perustelut

Hallituksen esityksestä sakon muuntorangaistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE nro 153/1985) tai muista lain esitöistä ei ilmene, tarkoitetaanko rikoslain 2 luvun 5 §:n 3 momentissa ilmaisulla "samalla kertaa" vain alioikeudessa samalla kertaa muunnettaviksi tulevia sakkoja vai myös hovioikeudessa samalla kertaa muunnettavina olevia sakkoja. Hovioikeuden omaksuma tulkinta on kuitenkin perusteltu, koska se johtaa syytetylle edullisempaan tulokseen. Näillä ja hovioikeuden lausumilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut jutun päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.